Jaksatko muistisairaan omaishoitaja?

Tänään ajattelen erityisesti sinua, muistisairaan omaishoitaja. Ajattelen sinua olitpa puoliso-omaishoitaja tai joku muu läheinen, joka hoidat sinulle tärkeää ihmistä. Silläkään ei ole väliä oletko tehnyt virallista omaishoitosopimusta kunnan kanssa vai et. Ajattelen sinua siitä huolimatta. Tehtäväsi on raskas, mutta erittäin arvokas.

Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 sitovia ja vaativia. Hyvin usein hoitosuhteen pohjalla on vahva tunneside hoivattavaan, mikä tekee huolenpidosta erityisen vaativaa. Vastuuntunto ja halu huolehtia omista läheisistä ovat usein vastaus, kysyttäessä, mikä saa huolehtimaan lähimmäisestä.

Jaksaaksesi tärkeässä tehtävässä, olisi muistettava pitää myös omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolta. Lakisääteiset vapaapäivät omaishoitajalle, muistisairaalle tarkoitettu päivätoiminta tai muu oma ohjelma antavat mahdollisuuden keskittyä hetkeksi johonkin omaan. On tärkeä käydä asiantuntijan kanssa läpi kaikki yhteiskunnan tarjoamat tuet ja etuudet. Niiden pohjalta voidaan sitten yhdessä luoda kattava tukiverkko. Lisäksi on hyvä suunnitella tuen ja hoidon järjestäminen sinne omaan arkeen sopivaksi. Muistisairaan ja hänen läheisen kannalta on merkityksellistä, että arki jatkuu omannäköisenä muistisairaudesta huolimatta. Tukiverkko rakentuu parhaimmillaan kunnan, yksityisen- ja kolmannen sektorin palveluista. Lisäksi läheisten ja ystävien tuki on korvaamaton.

Osalla hoivatilanne on omassa kodissa, kun taas osa hoitaa läheisiään toiselle paikkakunnalle. Tätä auttajien ryhmää kutsutaan etäomaishoitajiksi. Etäomaishoitajuuteen liittyy omat haasteensa. Hyvin usein siihen liittyy läsnäolon puute. Se on yksi keskeisin tekijä psyykkisen kuormituksen kokemuksissa. Etäomaishoitajalla on luonnollisesti huoli läheisen arjen sujuvuudesta ja hyvinvoinnista. Psyykkistä kuormitusta lisää myös tieto läheisen kokemasta yksinäisyydestä sekä mahdollisesta turvattomuudesta.

Olisi ihanteellista, jos jokaisen muistisairauteen sairastuneen lähipiiri voisi miettiä pieniä asioita, joilla voisi helpottaa ja ilahduttaa muistisairaan ja hänen omaisensa elämää. Ne pienet asiat voivat olla mm. ajan antamista muistisairaalle. Se voi olla pysähtymistä, kuuntelemista ja toisen ymmärtämistä. On hyvä muistaa, että muistisairas on edelleen ihminen, joka tuntee ja kokee asioita. Muistaminen voi olla myös arjen askareissa auttamista. Se voi olla yhdessä tekemistä ja arjen jakamista. On sanottu, että mikään sairaus ei ole niin paljon sairastuneen ja hänen läheistensä yhteinen kuin muistin sairaudet. Tämän vuoksi sairastuneen koko perhe tarvitsee kaiken mahdollisen tuen.

Muistisairauteen sairastuminen on aina kriisi sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Tilanteen herättämä järkytys, epäusko, suru ja huoli ovat luonnollisia tunteita, jotka omaan tahtiin käsittelemällä on mahdollista päästä kohti sairauteen sopeutumista.

Toivon sinulle, muistisairaan omaishoitaja tai läheinen, paljon voimia ja iloakin tärkeään tehtävääsi!

 

Heidi Heikkilä

Muistiasiantuntija, Sairaanhoitaja (AMK)

 

Hoitava tarjoaa laadukkaita ja asiantuntevaa muistihoitajan palveluita. Ota yhteyttä!

Tagged , , .