Hyvä saattohoito ja kärsimyksen kohtaaminen

”Kärsi­myksen lievit­tä­misen tai­don pe­rusta ­löytyy kärsi­myksen kestä­mi­sestä. Jos em­me kes­tä kärsi­mystä, em­me eh­di myös­kään et­siä sil­le lievi­tystä. Kärsi­myksen kestä­minen ei tar­koita ylen­kat­so­mista ei­kä ulko­koh­taista tarkas­telua, vaan myötä­tuntoa.” Muun muassa näin kirjoittaa Kati-Pupita Mattila, joka työskentelee Suursuon sairaalan saattohoito-osastolla. Lisäksi hän mainitsee kirjoittamassaan kommentissaan, että saattohoito ei ole mikään erillinen saareke vaan se on arvokasta työtä. Kuolevan hoitaminen on kunniatehtävä. Hän päättää kommenttinsa: ”Ihmisen tuska helpottuu toisen tuesta ja lohdutuksesta – vaikka elämäntilanne ei muutu”.

 

Lue koskettava kommentti oheisesta linkistä.

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/hyva-saattohoito-ja-karsimyksen-kohtaaminen/